Silmät sumeina matkustin
verho katseen edellä
itsestäni erossa
kuljin kummia katuja
näkymättömän kaupungin kujia
luotin valheeseen, totuuden hylkäsin
kaikki valepuvussa
minäkin
tyhjyys allani tuntui kiinteältä
silloin kun nousin korkeammalle
lopulta painoin liikaa
putosin pohjan läpi
painovoimattomaan
nyt olen vain nukke narun keskellä
piste janalla
väsynyt olemaan
aina niin yritteliäästi parempaa etsimässä
tyhjyys ei täyty
ruoalla
viinalla
seksillä
huumeilla
juoksemalla
ostamalla
tyhjyys
ei
täyty
torstai, 28. syyskuu 2006
Kommentit